Pyöräilen halki öisen Arabianrannan. Tuuli pyyhkii kasvojani ja tuntuu niin hyvältä. Mieleni rientää yli maisemien ja ajatusten. Katselen tyhjää kaupunginosaa, suurta autiota tietä joka siintää edessäni. Laitan silmät kiinni, ihan hetkeksi, ja henkäisen. Pyöräilen kovempaa ja väistelen varjoja. Näen tyhjät radat estekenttänäni, peliareenana jonka painostava tunnelma antaa olettaa alati vaanivista varjoista ja äänistä. Varjot liikkuvat vähän tiuhempaan ja alkavat elää. Kuvittelen tien esteratana jonka nurkat vilisevät zombeja, kaikki valmiita tulemaan päälle jos en taktisilla pyöräilyliikkeilläni pysty estämään niitä. Zombeja ei koskaan näy, mutta jokaisen auton varjo on potentiaalinen vaanimispaikka. Oikealla on suuri villiintynyt puutarha aidan takana, kauniit oksat ja kukkaset pursuavat aidan väliköstä. Puutarhahan vilisee zombeja, optimaalinen piilopaikka!
Katson uudestaan, mutta ei, puutarha on vain niin kaunis. Ympäristöni kirkastuu ja haistan taas lämpimän yöilman uniikin tuoksun. Kuin olisi ulkomailla. Tuuli puhaltaa hiuksiani taakse ja polkupyöräni liukuu kadulla. Mietin sinua. Mietin suudelmaamme ennen lähtöä. Mietin sanojani, kuinka kummalliselta se nyt tuntuu, että sanoin sinulle niin. Kuinka kummallista, että sanoisin sinulle juuri niin kuin hän aina sanoo minulle. Ihan kuin ottaisin oppia häneltä, kun hän sanoo niin minulta menee jalat alta, olen myyty. Muistan tämänkin pienen yksityiskohdan hänestä, ja toistan sitä itse, saadakseni sinulta, neito kulta, samalla tavalla jalat alta. Suudellakseni uudestaan suloisia huuliasi, ruusuista suukkosuuta.
Tämän kaiken tiivistän tässä hetkessä, kun olen onnellinen näppäimillä liukuvista sormista ja puoliummessa olevista silmistä. Olen hurmioissani musiikista joka ympärilläni soi ja tästä hetkestä kun ymmärrän etten tarvitse yhtään mitään muuta ollakseni onnellinen. Ja vaikka tämä hetki ei välttämättä kestä ikuisuuksiin, minulla on aina nämä ajatukset. Muistot, kokemukset! Ja kun luen tämän joskus uudestaan, pitkänkin ajan kuluttua ehkä, muistan juuri sen olotilan ja hetken.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tää oli aivan ihanasti kirjotettu! :)
VastaaPoistaHih! Thanks love
VastaaPoista